Vuoden ensimmäinen kukkija

Tänään se tapahtui. Ensimmäinen kesäkukkija heräsi talviunesta. Tosin sen apuna oli pienoinen tekohengitys tai paremminkin keinovalo. Hankin lampun alun perin pikkutaimien kasvatukseen, mutta se säteilee elinvoiman lähteenä myös viereen astetuille siipeilijöille.

Ennätyskukkijani on Sörgårdenin "White Eggshell". Ostin valkoisen munankuoripelargonini purkkikukkana nelisen vuotta sitten. Kuvassa on kuitenkin alkuperäisestä kasvista pari vuotta sitten taitettu pistokas, joka on ollut voimakaskasvuinen ja terve yksilö.

Innostuin pelargonioiden lajikirjosta muutamia vuosia sitten Susanna Rosénin ja Eivor Rasehornin Ihanat pelargonit -kirjaan tutustuttuani. Tarkennusta sain vielä Rosénin Suuresta pelagonikirjasta.

Uudet opit mielessäni ostin kymmenkunta erilaista yksilöä ja sain ystäviltä muutaman lisää. Halusin aina tietää lajikkeen nimen ja seurasin siniseen vihkoon kirjaten, että kaikki kukkayksilöni olisivat erilaisia. Säilytin itselläni vain yhden kutakin lajiketta ja annoin kavereille pistokaslisäämäni kasvit.

Munankuoripelargonini emotaimi sairastui toissakeväänä monen muun naapurikukan kera pelargonin bakterioosiin. Oli kamala seurata vieressä, kun kasvi toisensa jälkeen alkoi tummua varren tyveltä ja mädäntyä. Jouduin viskaamaan pois yli kymmenen edellisenä kesänä kauniisti kukkinutta pikku aarrettani.

Ehkä levitin tautia kasvista toiseen saksineni tai veitsineni. Nykyään pyrin olemaan tarkkana, kun otan pistokkaita. Puhdistan välineen kunnolla ennen seuraavaan kasviin siirtymistä.

 

 

Tautikevään jälkeen yritän aina muistaa antaa lajikelapun pistokkaiden mukana. Siten voin saada ystäviltäni korvaavan oksan lisäystä varten, jos menetän ainokaiseni. Tosin lajikelistatkin ovat jääneet muiden puuhien jalkoihin epidemian jälkeen. Suosikeiksi on noussut myös "nimettömiä" kukkijoita.

 

Yksi näistä on torilta ostettu "nimetön" väri-ilottelija, joka seuraa munankuoripelargonia kevättunnelman virittäjänä. Tämä etelän voimaa uhkuva kirkkaan punainen voimanainen suunnittelee myös nuppujensa avaamista, kuten kuvasta näkyy. Se on muutenkin jo voimissaan. Ihmettelin juuri sen harvinaisen tanakasti levittäytyviä lehtiä ja tuhtia varsia.

 

 

 

 

Aloitin kevään kasvukauden vuoden ensimmäisenä päivänä netissä siemenhankinnat mielessä, vaikkakin sain ensimmäiset tilaukset tehtyä vasta parin viikon päästä. Lappusista näkyy, että olen laittanut ensimmäiset pelargonian siemenet veteen turpoamaan 28. päivä tammikuuta ja muistaakseni multaan seuraavana päivänä.

 

Ei siis montaa päivää mennyt, kun sirkkalehdet jo mullasta putkahtivat. Ensimmäisenä valoa alkoi tavoitella "Appleblossom orbit".

 

Sen vieressä alemmalla tasolla näkyy kevään ensimmäinen yritys pistokaslisäyksen saralta. Muovipussista viritellyn kasvihuoneen varrenpätkä on pätkäisty hieman surkeanoloisesti tänä vuonna talvehtineelta Mårbackapelargoni "Tant Hannalta".

 

 

 

En toki katso noin tiukkailmeisen ankarasti kasvattejani, vaan opettelen juuri selfien kuvaamista. Tarkoitus oli saada vuoden ensimmäiset sirkkalehdet samaan kuvaan itseni kanssa, mutta tavoiteltuja kasvunihmeitä ei tässä kuvassa kyllä näy. Käytössäni on uusi ipad, jonka toiminnot ovat vielä hieman hakusessa.

 

Kuvan piti kunnioittaa näitä pikkuvihertäjiä, sillä ensimmäisinä taimimullasta pinnistivät esille

jalostetun keto-orvokin siementaimet eli kunnian sai Viola tricolor "Johnny Jump Up".