Rentouttavia pikkupuuhia

Työpäivä koetteli voimia jo sinällään, joten kotiin polkiessa ei olisi enää kaivannut vastatuulta ja asfaltilta lentävää pölyä. Hikipäissä en edes huomannut auringon paistavan pölypyörteiden keskellä.

Valo painui tajuntaan vasta keittiön ikkunan ääressä, kun se kirkasti tiiviiksi kasvaneet riippaverbenataimistoni. Terhakkaat alut ovat kuvassa vasemmalla. Niistä on tarkoitus kasvaa kesäisten ruukkuistutusten reunojen elävöittäjiä. Juuretkin vaikuttivat oikein lupaavilta.

Kun löysin pari muutakin kasvun myötä ahtaaksi käynyttä purkkia, päätin ryhtyä keväiseen mielipuuhaani, koulintahommiin.

Ensin tein multasekoituksen: viikonlopun puuhista säästynyttä taimi- ja kukkamultaa sekä ilmavuuden takeeksi valkoista perliittirouhetta.

Pohjalle laitoin märkää kookoskuitua pitämään mullan ilmavana purkissa.

Ihastuin Coco Brick -tuotteeseen viime vuonna, sillä havaitsin sen monikäyttöisyyden mullan ilmavuuden ja kosteuden tasoittajana. Yksi kookoslaatta on kuivana runsaan pari senttiä paksu, mutta turpoaa vedessä lähes kolmikymmensenttiseksi harkoksi. Siitä saa siis riittoisaa ja helposti kotiin kannettavaa mullanjatketta. Huisan nopeaa turpoamista on myös ilo seurata.

Kastelin purkit jo vähän ennen koulimista, sillä märkä multa helpottaa taimien toisiinsa kiinnittyneiden juurten erottelua. Vahvistavaa nestettä imeneet taimet kestävät myös hyvin käsittelyä.

Kasvin siirron apuna käytin vanhoja lasten askartelu- tai muovailutikkuja.

Tässä myskisalvian taimi pääsee sisarpedistään omaan purkkiinsa. Tein vain pienen kolon multaan ja työnsin juuret kohti pohjaa. Pari painallusta taimen viereen ja pieni multalisä pinnalle ja siirryin seuraavaan itsenäistä eloa opettelevaan muuttajaan.

Puuhan viimeinen vaihe on kastelu. Minulle on neuvottu, että taimet tulee kastaa altapäin, jotta juuret kasvavat pitkiksi. Yleensä en saa tähdättyä vettä alustalle purkkien sivulta, kuten olen nähnyt monen muun tekevän. Kokemus on opettanut nostamaan yhden purkin ylös kastelua varten, ettei koko pöytä lainehdi toimenpiteen jälkeen.

Puuhastelua lopetellessa auringon valo alkoi olla hiipumassa ja käsittelyn jälkeen taimet näyttivät aika surkeilta. Uskoisin, että huomenna niiden nuokkuvat päät ovat jo pystyssä. Toivottavasti myös omani.