Pariisin Jardin des plantesin vanhassa ja suuressa lasihuoneessa oli Tuhat ja yksi orkideaa Aasiasta -näyttely (Mille et Une Orchidées d'Asie ... 12.2.-9.3.2015). Siellä käydessämme oli viimeinen viikko meneillään ja viikonloppuryntäys alkamaisillaan. Perjantaina aamupäivällä jono oli vielä aika lyhyt.
Puutarhassa oli monta koululaisryhmää, joiden pääkohteina olivat todennäköisesti luonnontieteelliset museokohteet. Kasvihuoneen seinustalla oli auringonpalvojia, joilla ei näyttänyt olevan kiire minnekään. Moni aivan pienimmistä vierailijoista tähtäsi puiston toisella laidalla olevaan eläintarhaan. Se perustettiin jo vuonna 1795, kun Versaillesista siirrettiin kasvatit Pariisiin. Päiväkävelyllä olleet lapset pyörivät myös kenguruaitauksen luona ja jäätelökioskilla, jossa mekin nautimme pienen välipalan auringonpaisteen kunniaksi.
Jardin des plantes perustettiin jo 1626 tieteellisiä tarkoitusperiä varten. Puisto avattiin yleisölle Jardin du Roi -nimisenä eli Kuninkaan puistona 1640.
Isomman kuvan taustalla on 1830-luvulta Meksikon lämpimien alueiden kasveja esittelevä huone, joka kuuluu oman aikansa ranskalaisen teräs-lasirakennustaidon mestarinäytteisiin.
Meksiko-huoneessa oli myös muinaiskasveja ja kivettynyt ginkgo digitata -puun fossiili. Omassa puutarhassani on jo kolmatta vuotta kasvanut ginkgo biloba eli neidon hiuspuu. Kasvisuku on perua jurakaudelta ja siten yksi puutarhani pikku ihmeistä.
Kyseessä on havupuu, jonka neulaset eivät ole vielä eriytyneet vaan muistuttavat äkkikatsomalla lehtipuun lehteä.
Lämpimässä huoneessa oli myös aikamoisen suuria puusaniaisia, joiden alta valo siivilöityi upeasti.
Orkidea-näyttelyn opastaulut olivat vain ranskaksi. Niissä oli monenmoista kiinnostavaa asiaa, mutta väentungoksessa en hitaalla sisällön arvauslukemisellani voinut kuin myöntää itselleni, etten pysty perehtymään alaan olemattomalta perustasoltani. Muistiinpanot jäivät siis tekemättä, en siten voi tunnistaa yhtään kasvikuvaa nimeltä.
Kauneuden ja kasvien ihmeellisen olemuksen tavoittaminen kuvaamalla näytti olevan meidän lisäksemme kaikkien vierailijoiden tavoitteena. Monet olivat aivan haltioissaan löytäessään jonkun kaipaamansa harvinaisuuden ja ottivat yhdestä kukasta kuvan toisensa perään. Osa kirjoitti muistiinpanoja paperille ja osa mukana kantamalleen koneelleen tai puhelimeen.
Paikalla oli asiantuntijoita, jotka puhuivat joidenkin lajien tai lajikkeiden tunnistamisen vaikeudesta ja joku tuli kyselemään apua minultakin kun touhusin ipadini kanssa. Kun orkideat kaikkine ihmeellisyyksineen ovat minulle tyystin tuntematon kasvisuku, en voinut kuin valitella ja yrittää hymyillä ystävällisesti.
Kuvaaminen oli hauskaa ja kukat hämmentävän kauniita ja erilaisia. Alla mieheni otos samasta kohteesta.
Kasvihuoneessa oli parikerroksinen rakenne, josta pääsi katselemaan huonetta ja kasveja sammakko- ja lintuperspektiivistä.
Luolasto oli alimmassa kerroksessa ja avautui pienelle lammelle, jossa punaiset pikkukalat ja vähän isommatkin vonkaleet kävivät ihmettelemässä yleisömääriä.
Lammen yllä riippui bambukeppeihin sidottuja orkidea-kasvustoja. Ylhäältä katsoen muu yleisö näytti pieniltä menninkäisiltä lehtien alla.
Tässä lopuksi vielä lyhennetty kuvakavalkadi kaikista hulluuksissa näpsäistyistä otoksista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti