Päivin puutarhassa

Päivin puutarha on pullollaan kesäkukkia, vaikka ei perennoistakaan ole puutetta. Joka kevät täyttyy ruukku ja kori toisensa jälkeen toinen toistaan täyteläisempiä asetelmia. Päivin kestosuosikeihin kuuluvat puolivarjossa viihtyvät ahkeraliisat, koristetupakat ja orvokit.

Päivi oli ensimmäinen siirtolapuutarhuri, johon tutustuin Peltolassa. Ensivierailulla Päivillä oli heti tuliaisenaan muheva juuripaakku sinistä siperiankurjenmiekkaa, joka kasvoi vuodessa kukkapenkin pään peittäväksi pehkoksi. Sittemmin kasveja on kulkenut pihojemme välillä lukematon määrä.


Yhdessä on juotu kahvit jos toisetkin ja grillattukin silloin tällöin. Suhteen varsinaisena tienraivaajana oli kuitenkin puutarhakoirani Nekku, joka kiintyi tien toisella puolella mökkeilevään naapuriin ensimmäisestä herkkupalasta alkaen.

Päivin lempiväri on sininen, mikä toimii raikkaana vastapainona mökin punamullan maahenkiselle lämmölle. Muitakaan värejä ei puutarhassa ole kaihdettu, mutta aina vaikutelma on harkittu.

Keltainen tarha-alpi (Lysimachia punctata) on vanha perinneperenna, joka valaiseen istuinryhmän taustaa.

Oivalla valoa ja lämpöä keräävällä paikalla mökin nurkalla köynnöstää herkkä ruusu. Se on muistaakseni "Constance Spry" ja sen seurana kasvaa purppuranpunainen kärhö, Clematis "Rouge Cardinal" tai "Warszawska Nike".

Päivin pihalla konkretisoituu myös ajatus puutarhan sisustuksesta - sinisen sävyt toistuvat rytmisesti niin kukissa ja tiskivateissa kuin maljakkona toimivassa pullossakin.

Puutarhan merkittävin kasvi on Peltolan pihapuiden maksimikorkeutta vuosittain koetteleva monirunkoinen mongolianvaahtera. Se rajaa näkymän tienpuolelta suojaten sisäpihan tunnelman intiimiksi.

Vaahteran alla kukkii keväisin valkovaaleanpunainen alppiruusi, ehkä Rhododendron "Helsingin yliopisto" tai "Marketta". Lehtevät kotkansiipisaniaiset (Matteuccia struthiopteris) takaavat viidakkomaista vehreyttä. Pajupallokoriste sinetöi viimeistellyn tunnelman.



Takapihalla on suuret kukkapenkit ja kasvimaa, tosin syötävien kasvien viljely ei koskaan ole saanut keskeistä sijaa Päivin puutarhanhoidossa. Lavasta pukkaa kuitenkin vuosittain grillissä kypsytettäviä maukkaita kesäkurpitsoja ja salaatteja mausteyrtteineen.

Päivin pihan puut ovat edellisen omistajan istuttamia ja suuria. Sadosta on riittänyt meillekin monta muovikassillista. Vasemmalla "Antonovka" -lajiketta lähes kypsänä. Hedelmät ovat isoja, mehukkaita ja makoisia niin hillona kuin omenapaistoksenakin.

"Viktoria"-luumu on myös erittäin makea ja sen lisäksi myös kaunis katsella. Sain ensimmäisenä puutarhakesänäni Päiviltä puun puolimetrisen juurivesan. Se lähti hyvin kasvuun ja yltää nykyisin jo katonharjan korkeudelle. Se ei ole tehnyt kuitenkaan vielä yhtään kukkaa - ehkä tänä keväänä on sen vuoro aloitta satoisa aikansa.



Päivin mökki oli sisäpihan puolelta villiviinin peitossa, mutta seinien maalauksen yhteydessä se sai karsittiin pois. Samalla lähtivät myös sen suojissa pesineet, valitettavasti oleilupaikkaa ja seiniä lianneet pikkulinnut.

Lopuksi vielä perennavalikoimaa, isotähtiputken (Astrantia major) "Rubra" ja ehkä "Shaggy" -lajiketta sekä huopakaunokki (Centaurea dealbata) pörriäisineen.